Kirjoitus on julkaistu aiemmin Sanomalehti Kalevassa.
Hallitus on uudistamassa työttömien palveluita koskevaa lainsäädäntöä radikaalisti. Uusi lainsäädäntö korvaisi lain julkisista työvoima- ja yrityspalveluista. Uusi laki määrittelisi väljemmin työvoimapalvelut ja työttömän palveluprosessin. Tarkoituksena on mahdollistaa työvoimapalvelut maakunnan olosuhteet huomioiden ja kehittää uusia palvelumuotoja. Uuden lainsäädännön tarkoituksena näyttää olevan avata virkavastuulla tehtäviä palveluita yksityisten yritysten tehtäväksi.
Uudessa laissa ei luonnoksen mukaan tulisi olemaan pakollisia työnhakijan haastatteluja eikä työllistymissuunnitelman laatimista ja tarkistamista. Työnhakijan palvelutarve arvioidaan kuitenkin kahden viikon kuluessa työnhaun aloittamisesta pääsääntöisesti digitaalisessa verkkopalvelussa.
Nykyinen laki työllistämistä edistävistä monialaisista yhteispalveluista esitetään myös kumottavaksi. Nykyisin kuntien kanssa yhteistyössä tuotetut toimivat ja hyväksi koetut monialaiset palvelut siirrettäisiin esityksen mukaan maakuntien järjestämisvastuulle. Maakunnan tehtäväksi jäisi palveluiden yhteensovittaminen muun muassa kirjavan sosiaali – ja terveyspalveluiden tuottajaverkon kanssa. Maakunnan tehtäväksi jää myös harkintansa mukaan tuottaa ennen laissa määriteltyjä tieto-ja neuvontapalveluita, asiantuntija-arvioita, valmennuksia ja koulutuskokeiluita, pakko järjestämiseen ei ole. Pitkään työttömänä olleiden työllistämisvelvoite siirtyy myös maakuntien vastuulle. Työttömän kotikunnalle jää kuitenkin viime kädessä maakunnan osoituksesta järjestää työtä ikääntyvälle pitkäaikaistyöttömälle.
Suurimmat ongelmat luonnokseen työttömyysturvalain muuttamisesta sisältyvät työnhaku menettelyyn. Uudessa laissa ei ole tulevaisuudessa kirjausta työllistämissuunnitelmista tai niitä korvaavien suunnitelmien tekemisestä. Työnhakijoiden aktiivisen työnhaun seuranta ja niihin liittyvät karenssit korvataan uusilla säännöksillä. Muutoksen tavoitteena on omaehtoisen työnhaun, etuuksien vastikkeellisuuden ja liikkuvuuden edistäminen.
Lakiehdotukseen sisältyvä pakollinen työpaikkojen hakeminen, jossa on haettava yhtä työpaikkaa viikossa 12 viikon tarkastelujaksolla, on kuolleena syntynyt ajatus. Avoimien työpaikkojen tarjoajat hukkuvat tyhjiin hakemuksiin ja hakijoiden oikeusturva kärsii, koska työnantaja ei todennäköisesti voi käsitellä kaikkia hakemuksia asianmukaisesti. Myös raportointivelvollisuus maakunnalle työnhausta on työnhakijan simputusta.
Kyykyttämällä työnhakijaa karenssien pelolla ei päästä toivottuihin tuloksiin työnhaun tehostamisessa ja liikkuvuuden parantamisessa. Pelättävissä on, että sekä työnhakijat että heitä ohjaavat ja valvovat viranomaiset väsyvät tyhjään byrokratiaan. Parantamalla työvoiman liikkuvuuden edellytyksiä mm. järjestämällä kohtuuhintaisia asuntoja muuttajille saadaan paljon pakkoja parempi tulos työttömyyden hoidossa.
Vesa Saarinen
SAK, Oulu
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.