Kirjoitus on julkaistu Sanomalehti Kalevassa 3.2.2018
Monet protestoivat Senaatin torilla hallituksen aktiivimallia vastaan. Työttömyysturvan leikkauksia on tehty jo tällä hallituskaudella 200 miljoonan edestä lyhentämällä ansiosidonnaisen turvan kestoa ja pidentämällä karensseja. Solmittaessa kilpailukykysopimusta maan hallitus lupasi pidättäytyä työttömyysturvan lisäleikkauksista, mutta toisin kävi. Aktiivimallia lähdettiin rakentamaan yhdessä kolmikantaisesti, mutta heti kohta tuli selväksi, että maan hallitus ajaa työttömyysturvaan uusia leikkauksia ja kasvavia rangaistuksia työttömille. Tällaisessa valmistelussa SAK:n väki ei halunnut olla mukana, koska mallin tarkoituksena näytti olevan vain työttömän syyllistäminen, eikä oikea halu kannustaa työtöntä työnhakijaa.
Uutta aktiivimallia on haluttu verrata niin sanottuun Tanskan malliin. On harhaanjohtavaa verrata kaksia niin erilaisia työmarkkinoita keskenään. Jo pelkkä alueellinen tarkastelu paljastaa kuinka erilaisia maat ovat. Tanskan pinta-ala on suunnilleen yhtä suuri kuin Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien yhteensä. Työvoiman liikkuvuuden kannalta on olennaisesti helpompi liikuttaa työvoimaa lyhyiden etäisyyksien maassa Suomeen verrattuna. Tanskalaisten panostukset työttömien palveluihin ovat myös merkittävästi paremmat, vaikka alueellisia eroja palveluiden saatavuudessa on Suomen tapaan, niin keskimääräisesti työtön saa Tanskassa enemmän palveluita.
Mitä sitten pitäisi tehdä, että työttömän palvelut saataisiin oikeasti kannustaviksi? Avainsana tässä tehtävässä lienee palveluiden henkilökohtaistaminen. Jokaisen työttömän on välittömästi työttömyyden alettua päästävä henkilökohtaisesti työllisyyspalveluiden piiriin ja työttömyyden jatkuessa suunnitelmaa on tarkasteltava vähintään kolmen kuukauden välein, pelkkä puhelinsoitto ei riitä palveluksi. Työtön sitoutuu noudattamaan yhdessä tehtyä suunnitelmaa ja raportoi sen etenemisestä tarvittaessa. Työnhakijaa ei kuitenkaan pidä kohtuuttomasti rangaista, vaikka kaikki ei menisikään aivan ohjeiden ja sopimusten mukaan. Ensimmäisellä kerralla työtön voisi selvitä erheestään varoituksella Ruotsi mallin mukaan. Mallia karenssien pituudesta voisi myös ottaa Ruotsista, jossa toisella kerralla menettää etuutensa päiväksi, kolmannella 5 päiväksi ja neljännellä kerralla 10 päiväksi ja vasta viidennellä kerralla etuus katkeaa siihen asti kunnes työssäolovelvoite on täyttynyt.
Pääministeripuolue Keskusta on perään kuuluttanut aluepolitiikan tärkeyttä ja korostanut erityisesti, että koko maa on pidettävä asuttuna ja kaikille on turvattava elämisen mahdollisuudet myös haja-asutusalueilla. Hallituksen läpiajama aktiivimalli merkitsee kuitenkin monelle maalaiskylien työikäisitä asukkaista pakkomuuttoa etelän suuriin kaupunkeihin etuuksien menettämisen pelossa. Työikäisen väestön muuton myötä kuntien kyky tarjota palveluita heikkenee ja seurauksena voi olla kuusikymmentä-luvulta tuttu ilmiö autiot talot ja hiljaiset kylät.
Vesa Saarinen,
alue- ja järjestöasiantuntija, SAK
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.