Päivähoito-oikeuden pitäminen nykylaajuudessaan
Esitän valtuustoaloitteena, että Oulun kaupunki pitää lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden ennallaan nykyisessä laajuudessaan, vaikka hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta 20 tuntiin saisikin lainvoiman. Laadukkaan varhaiskasvatuksen turvaamiseksi esitän myös, ettei lasten ryhmäkokoja kasvateta nykyisestä. Näin on päätetty menetellä muun muassa Helsingin kaupungissa.
Nykyinen päivähoito-oikeus on kokopäiväinen, mikä on turvannut perheille päivähoitopalvelut eri elämäntilanteissa sekä varmistanut lapsen oikeuden varhaiskasvatukseen. Lakiesityksen mukaan kokoaikaisesta päivähoito-oikeudesta tulisi tarveharkintainen, mikä lisäisi byrokratiaa kunnissa, sillä perheiden tilanteista ja lasten tarpeista olisi tehtävä monimutkaisia selvityksiä.
Lapsen yhdenvertainen oikeus saada varhaiskasvatusta ei voi riippua vanhemman työn tai opiskelun kokoaikaisuudesta. Kysymys on perusoikeudesta. Lapsia ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan keskenään.
Subjektiivinen oikeus päivähoitoon on tärkeä lapsille ja tärkeä tasa-arvolle. Se on kansainvälisesti tunnustettu suomalainen malli, jolla tuetaan talouskasvua mahdollistamalla pienten lasten vanhempien työssäkäynti.
Kansainväliset tutkimukset pitävät pohjoismaisen perhepolitiikan kulmakivenä toimivaa päivähoitoa. Kansainvälinen talousjärjestö OECD on vertaillut Pohjoismaita sellaisiin maihin, joissa lasten päivähoito on jätetty järjestämättä ja tullut tulokseen, että päivähoidosta säästäminen on voimavarojen tuhlaamista.
Varmuus turvallisesta päivähoidosta on myös hyvän ja tasapainoisen väestökehityksen edellytys.
Oulun kaupungilla on vuosien kokemus ns. kevyempien palveluiden tarjoamisessa perheille. Kerhomuotoiseen varhaiskasvatukseen osallistuu huomattava osa lapsiperheistä. Tarvetta rajata subjektiivista päivähoitoa ei ole, vaan Oulussa on hyvät edellytykset jatkaa nykyisellä, perheiden todellisiin tarpeisiin ja perustuvalla linjalla.