Kirjoitus on julkaistu aiemmin Sanomalehti Kalevassa
Mielenterveyden häiriöt on suuri ongelma. Noin viisi prosenttia väestöstä sairastaa masennusta, ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä 40 prosentissa on taustalla mielenterveysongelma. Noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää päihteitä riskirajat ylittäen.
Mielenterveys- ja päihdepalvelulainsäädännön kokonaisuudistus on valmisteilla. Lait on tarkoitus saada eduskuntaan syksyllä ja voimaan vuonna 2020. Lain tavoitteena on turvata palveluiden jatkuvuus. Asiakasta ei lähetetä pois palvelusta ennen kuin on täysi varmuus jatkoavusta.
Lakiin on tarkoitus kirjoittaa velvoittavasti kokemusasiantuntijuus. Toivottavasti valmistelussa on mukana myös liikunta-alan asiantuntijoita ja lakiluonnoksesta pyydetään lausunto valtion liikuntaneuvostolta. Uudistuksen jälkeen ei enää ole erillistä leimaavaa mielenterveyslainsäädäntöä, vaan pykälät puretaan osaksi terveydenhuolto- ja osaksi sosiaalihuoltolakia.
Ministeri Saarikon (Kaleva 13.6.) mukaan tavoitteena on, että mielenterveys- ja päihdeongelmia sairastavat voivat kokea, että ne ovat sairauksia siinä missä muutkin.
Nyt mielenterveyspalveluissa paino on usein erikoissairaanhoidossa. Se kertoo Saarikon mukaan siitä, että perusterveydenhuollossa ei ongelmia ole hoidettu ajoissa. Uudistuksella halutaan varmistaa palveluihin pääsy. Palveluita viedään myös lähelle arkea kouluihin ja työpaikoille.
Liikunnalla on osoitettu olevan suuri merkitys mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutumisessa. Toivottavasti lakeihin sisällytetään liikuntaresepti ja palveluseteli kuntouttavaan liikuntaan ja elintapaohjaukseen. Erityisesti perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon, mutta myös erikoissairaanhoidon henkilökunta tulee motivoida liikuntareseptin käyttöönottoon.
Vammaispalvelulaki ei koske päihde- ja mielenterveysasiakkaita ja he jäävät maksuttoman henkilökohtaisen avustajapalvelun ulkopuolelle. Sosiaalihuoltolakia tulisi tarkentaa niin, että se velvoittaisi mielenterveys- ja päihdeasiakkaille oikeuden maksuttomaan avustajan palvelun.
Meillä on hyviä ja vaikuttavia kokemuksia Lintulammen asukasyhdistyksen ja Oulun kaupungin yhteisessä työllisyyshankkeen pilotissa, jossa sosiaalityöntekijän ja Lintulammen asukasyhdistyksen työntekijän yhteisellä kotikäynnillä laaditaan palvelusuunnitelma, johon sisällytetään myös henkilökohtaiset avustamistunnit. Tämä mahdollistaa matalankynnyksen arjen tukemisen.
”Liikunnalla on osoitettu olevan suuri merkitys mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutumisessa. Toivottavasti lakeihin sisällytetään liikuntaresepti ja palveluseteli kuntouttavaan liikuntaan ja elintapaohjaukseen.” Kotikäynnillä kannustetaan ja rinnalla kuljetaan myös harrastuksiin. Tämä henkilökohtainen tuki on asiakkaille maksuton. Tätä palvelua tarjottiin viime vuonna noin 5 000 tuntia ja palvelun piirissä oli 56 asiakasta.
Tulevassa sote-uudistuksessa henkilökohtaiseen budjettiin ja asiakasseteliin tulee sisällyttää kuntouttava liikunta.
TUIJA POHJOLA
liikuntaneuvos
Lintulammen asukasyhdistyksen pj.
kaupunginhallituksen 2. vpj.
(sd.) Oulu
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.