Kirjoitus on julkaistu aiemmin Sanomalehti Kalevassa.
Nuorisotakuurahat ovat jo radikaalisti romahtaneet ainakin Oulun näkökulmasta. Työllistämisen toimenpiteissä olevien työttömien prosentuaalinen osuus on laskenut parin vuoden aikana lähes kaksi prosenttia.
Nuorten alle 30 -vuotiaiden osalta palkkatuki on laskenut huolestuttavasti. Vuonna 2014 palkkatukea myönnettiin Oulun kaupungin työllistämiseen 631 nuorelle, viime vuonna 332 ja tänä vuonna päätöksiä on tehty vain 59. Kaupunki on yrittänyt aktivoida nuoria lisäämällä työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa. Kannustavat työllisyyspolut edellyttävät palkkatukirahoja työpajoille ja oppisopimustyösuhteisiin. Valtio ei voi ulkoistaa työllistämisen kustannuksia kokonaan kunnille.
Palkkatukirahat ovat alentuneet voimakkaasti. Viime vuona rahaa Oulun alueelle oli käytössä 16 miljoonaa euroa, rahat loppuivat jo alkuvuodesta. Tämän vuoden määräraha on noin 11 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi molempina vuosina on käytettävissä ESR-projektien kautta myönnettävät palkkatuet.
TE- toimisto on joutunut tiukentamaan palkkatuen saamisen ehtoja. Palkkatukea myönnetään vain muutamiksi kuukausiksi ja oppisopimuksen osaltakin vain vuoden ajaksi. Tiukentuneet ehdot ovat johtaneet siihen, että myös kaupungin myöntämien kuntalisien osuus yrityksiin ja yhdistyksiin on romahtanut vuosien 2014 – 2015 aikana lähes puoleen. Tilanne on sama myös pitkäaikaistyöttömien osalta. Leikkausten johdosta kaupungin Kelalle maksama työmarkkinatuen kuntaosuus oli viime vuonna noin 21 miljoonaa euroa. Tammikuussa jo1,7 miljoonaa euroa.
Valtion leikkausten johdosta kuntien vastuu työllistämisestä kasvaa koko ajan. Oulu onkin hakenut työllistämisen kuntakokeilua. Kokeilun tavoitteena on saada koko työllistämisasioiden hoito kaupungin tehtäväksi. Tavoitteena on etsiä uudenlaisia ja kannustavia toimia vähentämällä byrokratiaa. Haluamme kokeilla miten työllistymispolut paranevat, jos nyt passiivinen työmarkkinatuki/ ansiosidonnainen työttömyyskorvaus muutetaan aktiivitueksi Rinteen mallin mukaiseksi ”työllisyysseteliksi”. Raha kulkisi työttömän mukana kun hän hakeutuu töihin tai oppisopimustyösuhteeseen. Tämä malli ei vaadi yhtään lisärahaa. Lisäksi Lauri Ihalaisen esittämän mallin mukaisesti ammatillinen koulutus muuttuisi 2+1 malliksi. Opiskelija on koulussa kaksi vuotta ja kolmannen vuoden yrityksissä työssä oppimaassa. Lisäksi oppisopimusta voisi kokeilla Saksan mallin mukaisesti niin, että oppisopimus ei ole työsuhde vaan koulutussuhde ja muuttuu työsuhteeksi koulutuksen päätyttyä.
Ennen mahdollista kuntakokeilua, on etsittävä uudenlaisia innovatiivisia malleja työllistämiseen. Tekemätöntä työtä kyllä on. Yhtenä toimenpiteenä Oulun kaupungin työllisyyspalveluissa valmistellaan kampanjaa, jolla haetaan ideoita ja toimijoita hyvinvointikumppanuustoimintaan. Kumppanuustoiminnan keskiössä olisivat lapset, nuoret ja ikääntyneet. Malli mahdollistaisi myös kaupunginvaltuuston linjaaman kokonaiskoulupäiväajatuksen, kun järjestöt tuottaisivat kouluille kerhotoimintaa sekä lasten ja nuorten maksuttomia harrastusliikuntaryhmiä. Ikääntyneiden osalta järjestöt tuottaisivat monipuolista viriketoimintaa, ulkoiluttamista ja arjessa auttamista. Tavoitteena on vanhusten yksinäisyyden vähentyminen sekä aktiivinen vanhuus.
Tuija Pohjola
kaupunginvaltuuston ja – hallituksen jäsen( sd.)
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.