Kirjoitus on julkaistu aiemmin Sanomalehti Kalevassa.
Käynnissä oleva SOTE-uudistus on pakko toteuttaa, jos palvelut halutaan säilyttää läheskään nykyisellä tasolla. Uudistusta on lykätty jo aivan liian kauan. Kuntien taloudellinen kestokyky on joutunut kohtuuttomaan rasitukseen SOTE-kustannusten myötä. Varsinkin erikoissairaanhoidon kustannusten suuret vaihtelut vuosittain ovat tuoneet päänvaivaa kuntien päättäjille. Väestön vanhetessa SOTE-menojen osuus varsinkin muuttotappiokunnissa on räjähtänyt käsiin.
SOTE-palvelujen muutosta valmisteltaessa on huolehdittava siitä, että kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö on kiinteästi mukana, jotta se voi omalta osaltaan antaa panoksensa kehittämistyöhön. On myös kannettava huolta siitä että jokaisessa kunnassa säilyvät tietyt minimipalvelut. Pelkona on, että tuotannon kilpailutuksen myötä palvelujen tuottaminen kaikkialla ei ole taloudellisessa mielessä kiinnostavaa. Paljon mainostettu valinnanvapaus, jota kovasti korostetaan, ei saisi jäädä vain kasvukeskusten mahdollisuudeksi. Maakuntien omaleimaisuutta ei myöskään saisi unohtaa uudistuksessa. Kunnissa kehitettyjä, hyväksi havaittuja malleja on syytä hyödyntää myös uudessa organisaatiossa. SOTE-uudistuksen yhteydessä on ratkaistava kestävällä tavalla myös kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen kunnille mahdollisesti jäävien kiinteistöjen kohtalo. Uudistusta ohjaava lainsäädäntö on saatava hyväksytyksi pikimmiten.
Uudistuksen toisessa puolessa maakuntauudistuksessa näyttää korostuvan maakunnallinen itsehallinto. Suorat maakuntavaalit siirtävät nykyiseen maakuntahallintoon verrattuna vallan painopistettä väkirikkaammille seuduille, etenkin Ouluun ja sen ympäristöön. Todellisen itsehallinnon esteeksi voi myös muodostua liian tiukka valtion säätely. Liian tarkka säätely tappaa maakunnallisen omaleimaisuuden, jota on korostettu uudistuksen yhteydessä. Valvovien viranomaisten, nykyisten Aluehallintovirastojen ja Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontaviraston, keskittyminen Helsinkiin korostaa valtion ohjausta. Verotusoikeuden puuttuminen ja suora budjettirahoitus lisäävät valtionohjauksen vaikutuksia. On pidettävä huoli siitä, ettei maakunnista tule valtionhallinnon ja ministeriöiden jatkeita alueille, vaan niille annetaan todellista valtaa alueidensa kehittämisessä. SOTE- uudistuksesta saatujen kokemusten perusteella tultaneen seuraavaksi tarkastelemaan toisen asteen koulutusta maakunnallisesti.
Tukipalvelujen tuottaminen uusissa maakunnissa on ajateltu toteuttaa erillisten keskitettyjen osakeyhtiöiden kautta. Uudistuksen edetessä on kuitenkin tehtävä mahdolliseksi kuntien omistamien yhtiöiden ja kuntien oman tuotannon hyödyntäminen palvelutuotannossa. Muutoin niihin tehdyt investoinnit kaatuvat pelkästään peruskuntien harteille.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.