Pohjola ja Jurkko: Sakkomaksuista ei päästä ilman kunnon resursseja

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Sanomalehti Kalevassa

Kiitos Jaana Isohätälä ja Anne Huotari mielipidekirjoituksistanne koskien kuntien maksamia pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuuksia, niin kutsuttuja sakkomaksuja.

Vaikka työllisyys paranee, pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa. Kun henkilö on ollut työttömänä 300-999 päivää, kuntaosuus työmarkkinatuesta on 50% . Yli 1 000 päivää työttömänä olleista nousee kunnan osuus peräti 70%:een. Maksettujen sakkojen määrä on kasvanut myös Oulussa. Vuonna 2016 kunnat maksoivat sakkomaksuja 429 miljoonaa euroa, tänä vuonna vielä enemmän. Tämä kehitys pitää pysäyttää.

Te-toimistot lähettävät tiedon työttömästä työllistämispalveluihin, kun työttömyyttä on jatkunut 200 päivää. Tämä on hyvä uudistus, koska aikaisemmin tieto lähetettiin vasta, kun työttömyyttä oli jatkunut 300 päivää ja sakkomaksua piti jo alkaa maksaa. Nyt on edes teoreettinen mahdollisuus päästä katkaisemaan työttömyys ennen kuin sakkomaksu alkaa juosta, ja ennen kuin pitkittynyt työttömyys aiheuttaa henkilöille merkittäviä haittoja. Ilmoituksen mukaan 200-299 päivää työttömänä olleita henkilöitä oli Oulussa heinäkuussa 199.

Oulussa te-palveluiden ja kaupungin yhteisessä työllistämispalveluissa on noin 1300 asiakasta. Uusia asiakkaita on jonossa odottamassa 1200. On aiheellista kysyä, kuuluvatko kaikki pitkäaikaistyöttömät työllistämispalveluiden piiriin? Saamiemme tietojen mukaan palveluun jonottavista henkilöistä noin neljällä sadalla on päihdeongelma, eivätkä he ole motivoituneita minkäänlaisiin aktiivitoimiin. He tarvitsisivat moniammatillista apua. Myös näistä, tällä hetkellä työkyvyttömistä henkilöistä, kaupunki maksaa joka kuukausi sakkomaksua.

Kuntien työkalut hoitaa pitkäaikaistyöttömyyttä ovat heikentyneet. Näin muun muassa siksi, että työllisyyspoliittista hankerahaa ja palkkatukirahoja on radikaalisti leikattu. Tästä huolimatta Oulussa oli heinäkuussa yli 3800 työtöntä erilaisissa työllistämisen toimenpiteissä. Vuonna 2015 voimaan tulleiden työmarkkinatukiuudistuksen ja palkkatukilainsäädännön muutosten vaikutukset pitää välittömästi arvioida.

Työllistämispalveluissa tarvitaan lisää resursseja. Pelkkä kuntouttava työtoiminta ei riitä katkaisemaan pitkäaikaistyöttömyyttä, vaan tarvitaan myös sosiaalista kuntouttamista, työkykyarvioita, kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua ja oppisopimuskoulutusta. Tarvitaan kattava polku, joka lopulta voi johtaa henkilön työllistymiseen.

Työllistymisen polun pitää ulottua aina yrityksiin asti. Nyt palkkatukea on suunnattu yrityksille, mutta ne harvoin työllistävät pitkään työttömänä olleita. Olisi järkevää kehittää esimerkiksi yritystukea niin, että se kannustaisi luomaan uusia työpaikkoja ja työllistämään.

Sosialidemokraatit ovat esittäneet, että Suomen 120 000 yksinyrittäjille tarjottaisiin 20 000 euron työllisyysseteliä, kun ne työllistävät työttömiä. Jos 10 prosenttia yksinyrittäjistä lähtisi tähän mukaan, saataisiin 12 000 uutta työpaikkaa, ja samalla tuettaisiin yksinyrittäjien työssä jaksamista.

 

Tuija Pohjola kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, sd.

Kati Jurkko kaupunginvaltuuston – ja hallituksen varajäsen, sd.

 

 

(SH)