Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry kokoontui ennen kevätkokoustaan seminaariin keskustelemaan teemalla ”Mitä kuuluu suomalaiselle työntekijälle”. Keskustelua alustivat JHL:n aluepäällikkö Saila Pirnes, AKT:n aluetoimitsija Jari Haaraniemi sekä Insinööriliiton asiamies Mikko Sormunen.
Seminaarissa nostettiin esille kilpailukykysopimuksen ongelmat. JHL:n edustaja totesi neuvotteluiden pohjana olevan sopimuksen kohtelevan julkisia aloja yksityisiä rankemmin esimerkiksi lomarahaleikkauksen myötä.
Myös työajan pidentämistä pidettiin vaikeana asiana sen aiheuttamien negatiivisten työllisyysvaikutusten vuoksi. Kokoaikaisten työntekijöiden työaikaa pidentämällä sijaisille ja määräaikaisille tarjottavat työtunnit vähenevät. Seminaariväki totesi etenkin nuorten kärsivän tästä, sillä työelämään siirtymässä olevat nuoret tarvitsisivat kipeästi portteja työelämään.
AKT:n alustuksessa nostettiin esille veroluonteisten maksujen siirto työnantajilta työntekijöille. Maksujen korotuksen vaikutus työntekijän ostovoimaan on noin -2 %. Ostovoiman laskun todettiin vaikuttavan osaltaan negatiivisesti työllisyyteen.
Insinööriliiton edustaja toi esille niin sanotun luovan tuhon mukanaan tuomat mahdollisuudet. Nokian ja muiden valmistajien vetäytyminen oululaisilta työmarkkinoilta loi uusille toimijoille mahdollisuuden palkata osaavaa työvoimaa. Samalla synnytettiin uusia, onnistuneita hankkeita. Tällaisesta tuotannon laaja-alaistamisesta olisi otettava oppia koko teolliseen tuotantoomme.
Paikallisen sopimisen lisääminen herätti paljon kysymyksiä. Pelkona esitettiin, että tasavertaisen neuvottelukumppanuuden sijaan paikallinen sopimus lisää työnantajan sanelupolitiikkaa. Seminaariväki kehottikin paikalla olevia liittojen toimitsijoita panostamaan ay- aktiivien koulutukseen. Vain koulutuksella voidaan varmistaa, että työntekijät tuntevat työnantajien lailla sopimukset ja tunnistavat talouden realiteetit. Sama tiedollinen taso on tasavertaisen neuvottelun lähtökohta.
Kipukohdista huolimatta sosialidemokraatit näkivät jonkinlaisen ”kilpailukykysopimuksen” tarpeelliseksi. Edellytyksenä kuitenkin on, että maan hallitus osoittaa tukitoimina verohelpotuksia ja leikkausten perumisia. Ilman näitä sopimuksen vaikutukset ostovoimaan muodostuvat kestämättömiksi.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.