Työllä ja vaivalla tehdyssä kilpailukykysopimuksessa sovittiin julkisen sektorin työajan pidentämisestä 24 tunnilla sekä työntekijöiden lomarahojen leikkaamisesta 30%:lla. Sopimusta on noudatettu Oulun kaupungissa tänä vuonna, ja samanlainen kurimus on edessä myös vuonna 2018.
Tämä 30%:n leikkaus lomarahoista on suoraan heikentänyt työntekijöiden ostovoimaa ja vaikuttanut perheiden hyvinvointiin. Siivoojan 1999€:n kuukausituloista se on vienyt 432€ ja lähihoitajan 2654€:n tuloista 573€. Sairaanhoitajan 3045€:n tuloissa leikkaus on ollut 658€ ja sosiaalityöntekijän 3295€:n tuloista 712€.
Kikyä lanseerattiin siten, että tulojen alentuessa palkansaajien verotus kevenee. Nyt on laskennallisesti osoitettu, että verotus on keventynyt siivoojalla 5 euroa kuukaudessa, lähihoitajalla 1€/kk:ssa, sairaanhoitajalla 3€/kk ja sosiaalityöntekijällä 7€/kk.
Kuntapuolella vallalla oleva yleinen käsitys on, että kiky ei ole parantanut kuntataloutta, vaan sen vaikutus on ollut vähäinen tai peräti plus miinus nolla. Monessa kunnassa on laskettu, että lomarahojen leikkaaminen on vaikuttanut suoraan kunnan verotuloja alentavasti, ja vielä suurempi lovi on tullut menetetyistä valtionosuuksista. Samalla kun lomarahoja leikattiin, hallitus leikkasi myös kunnille maksamiaan valtionosuuksia.
Oulun sdp:n valtuustoryhmä esittää valtuustokyselynä seuraavaa: Mikä on ollut kiky-sopimuksen kokonaisvaikutus kaupungin talouteen vuonna 2017? Voidaanko Oulussa tehdä periaatepäätös siitä, että paikallisesti sovitaan, ettälomarahojen leikkauksesta luovutaan vuonna 2018?