Hätäilevä hallitus

Teksti on julkaistu Sanomalehti Kalevassa 9.6.2018.

Koko ole massaolonsa ajan maan hallituksen lakivalmistelua on leimannut hätäily. Työelämän lakeja ei ole perinteisesti valmisteltu kolmikannassa vaan hallitus on pääsääntöisesti kutsunut järjestöt kuulolle valmiin esityksen ääreen. Huolimatta asiantuntijoiden lausunnoista hallitus on härkäpäisesti tehnyt monia huononnuksia työntekijöitä ja työttömiä koskevaan lainsäädäntöön. Työttömien aktiivimalli on tyypillinen esimerkki huonosta valmistelusta. Mallin käyttöönoton seurauksena lähes satatuhatta työnhakijaa menetti osan etuisuuksistaan voimatta käytännössä vaikuttaa siihen mitenkään. Hallitus näyttää kulkevan yrityksen ja erehdyksen tiellä, sillä esittelyssä ollut aktiivimalli kakkonen näyttäsi lieventävän työttömyysturvan karensseja ja ilmoitusvelvollisuutta työpaikkojen hakemisesta. Nämä ja monet muut ongelmat olivat tiedossa aktiivimallia käyttöönotettaessa, mutta hallitus halusi kokeilla mallia työttömien kustannuksella. Maan hallituksella olisi nyt mahdollisuus palata kolmikantaiseen valmisteluun kun kehysriihessä lanseeratut alle 30-vuotiaiden pätkätyöllistäminen, alle 20 hengen yritysten perusteettomat irtisanomiset ja työttömyysturvan karenssiuudistus sorvataan lakiesityksiksi.

Maakunta- ja soteuudistuksessa vähemmälle huomiolle jäänyt valtion hallinnon keskittäminen on myös resurssien suhteen ongelmallinen. Perustettavat Lupa-ja valvontavirasto ja kasvupalveluvirasto toimivat koko maassa kaikissa maakunnissa. Valmistelun yhteydessä on luvattu, että valtionhallintoa on myös fyysisesti kaikissa maakunnissa. Mikäli käytettävissä oleva resurssit jaetaan kaikkiin maakuntiin on pelättävissä, että moniin maakuntiin tulee vain muutamia valtionhallinnon työntekijöitä. Varsinkin työsuojelupalvelujen saatavuus pohjoisessa voi vaarantua painopisteen siirtyessä väkirikkaampaan etelään. Osa valtionhallinnon tehtävistä pitäisi siirtyä uusille maakunnille. Sosiaali- ja terveystoimeen ja palo-ja pelastustoimeen hupenevat lähes kaikki maakunnan budjettivarat, joten kovin paljon uusia tehtäviä tällaisella rahoituskehyksellä ei voi sälyttää.

Perustuslakivaliokunta on lausuntonsa antanut. Lausunto sisältää edelleen paljon kysymyksiä palvelujen tasapuolisesta saatavuudessa valinnan vapauden koittaessa. Valiokunta on myös huolissaan palveluiden rahoituksesta, varsinkin kriisioloissa. Valiokunta esittääkin valinnanvapauden porrastamista, joka antaisi monille maakunnille lisää valmisteluaikaa uudistuksen toteutukseen. Hallituksen uskottavuuden kannalta olisi suotavaa, että hallitus antaisi eduskunnalle työrauhan tehdä välttämättömät muutokset lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle on annettava mahdollisuus kuulla tarpeellista määrää asiantuntijoita lopullista lausuntoa varten, tällä tavalla saadaan lainvalmisteluun ryhtiä ja uskottavuutta.

Tänä viikonloppuna on Kokoomuksen ja Keskustan puoluekokoukset. On mielenkiintoista seurata miten puolueiden kenttäväki suhtautuu aika lailla muuttuneeseen uudistukseen.

Kirjoittaja Vesa Saarinen on SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija Oulusta